SENSOMOTORINEN VALMENNUS
Sensomotorisessa valmennuksessa vaikutetaan liikkeen kautta hermostoosi, hyödyntäen neuroplastisuutta ja neurologisen kehityksen periaatteita.
Tavoitteena on saada koko systeemisi (=hermosto, keho ja mieli) toimimaan paremmin, mikä vaikuttaa kaikkeen! Joku huomaa eron jaksamisessa ja mielen rauhoittumisessa, toinen kehon vaivojen vähentymisessä, ja kolmas kokee tulleensa enemmän omaksi itsekseen.
Hermosto on kaiken pohja, ja ikäänkuin kehon ja mielen yhdistäjä. Siksi syvä hermoston "päivitys" vaikuttaa kaikkeen, joskus paljonkin.
Valmennus toteutetaan mieluusti läsnä vastaanotolla. Valmennus on mahdollista toteuttaa myös osittain tai kokonaan etänä.
"KAIKKI mun elämässä on vähän helpottunut"
-nainen 35v
"Keho ei ole enää jatkuvasti jumissa. Olen löytänyt vatsalihakseni, ja pääsin ekaa kertaa leuanvetoja, vaikka olen treenannut vähemmän. Nykyään tuntuu vaikeammalta tehdä asioita, jotka ei ole hyväksi keholle, esimerkiksi istua liikaa." -mies 30v
"Enää ei ole koko ajan kiire jonnekin"
-nainen 30v
"Elämää hallinnut IBS on ainakin nyt helpottanut, olen pystynyt matkustamaan!"
-nainen 45v
"Oon saanut yhteyden mun kehoon, kaikki ei ole enää epämääräistä mössöä. On vielä paljon kohtia ja liikkeitä jotka ei tunnu hyvältä, mutta olo helpottuu koko ajan." -nainen 40v
"Muiden tunteet ei tunnu niin pahalta, on helpompi olla omissa energioissaan."
-nainen 30v
"Hampaiden narskuttelu on vähentynyt"
-nainen 28v
"Nykyään on uusi normaali, ettei töiden jälkeen ole aivan poikki, vaan jaksaa tehdä muutakin." -nainen 52v
MIHIN SENSOMOTORINEN VALMENNUS PERUSTUU?
Hermosto kypsyy varhaislapsuudessa yhteydessä aisteihin: lapsi tarvitsee mm. liikettä, kosketusta, tasapainon muutoksia ja erilaisia ääniä, jotka stimuloivat ja kehittävät aivoja ja kehoa.
Lapsen varhaista kehitystä ohjaa primitiivirefleksit, joista puhutaan myös sensomotorisen valmennuksen yhteydessä. Primitiivirefleksit ohjautuvat aivorunkotasolta, ne ovat tahdosta riippumattomia liikemalleja. Nämä refleksit ohjaavat lapsen liikkeitä, ja mahdollistavat mm. imemisen, nielemisen, kääntymisen, ryömimisen, konttaamisen.. Keho ja hermosto siis kehittyy refleksien ansiosta.
Hermoston kypsyessä aivojen ylemmät osat kehittyvät ja ottavat toimintoja itselleen, samalla ikäänkuin estävät näiden refleksien toiminnan ja näkymisen.
Näin kuuluu tapahtua, eli aivojen ylempien osien kuuluu ikäänkuin "syttyä", ja alemmilta aivojen osilta tulevien refleksien kuuluu "sammua".
On kuitenkin huomattu, että useilla lapsilla ja aikuisilla, näyttäisi siltä kuin "refleksikaavat" vieläkin näkyisivät kehon toiminnoissa. Tällöin epäillään, ettei kaikki "kypsyminen" aivoissa ja kehossa ole tapahtunut. Tämä aiheuttaa kehossa ja mielessä monenlaisia haasteita.
Sensomotorisessa valmennuksessa käytetään primitiivirefleksien liikemalleja liikeharjoittelussa, ja tällä pyritään kypsyttämään hermostoa ja kehoa (esim syviä tukia). Kansankielisesti puhutaan "refleksien sammuttamisesta", jolla oikeastaan tarkoitetaan aivokuoren toiminnan parantamista ja uusien aivoratojen "sytyttämistä", jottei primitiivisten heijasteiden tarvitsisi enää tukea hermostoa.
MIKSI MINULLA ON "AKTIIVISIA REFLEKSEJÄ?"
Hermoston kehittyminen on herkkä ja tarkka prosessi, joten ajattelen ettei ole ihme jos kaikki ei tapahdu optimaalisesti, varsinkin jos olosuhteet eivät ole kaikilla kehityskausilla riittävät. Lapsi voi kokea kehitystä häiritsevää stressiä monista syistä, esimerkiksi traumojen, loukkaantumisten, liikerajoitteiden tai vanhemman kuormituksen vuoksi. Sikiöaika ja syntymä myös vaikuttavat paljon hermoston kehittymiseen.
Nykymaailmassa esimerkiksi älylaitteet voivat passivoida, ja häiritä tavoilla, joita emme vielä tunne. Usein elämässämme on myös liikaa kuormaa, ärsyketulva ja turhan nopea elämänrytmi. Samalla liikkuminen vähenee ja yksipuolistuu. Aivomme eivät kehity ja adaptoidu yhtä nopeasti kuin kehitys ympärillämme, mikä varmasti selittää monia nykymaailman ongelmia.
On siis paljon hermoston kannalta "epäluonnollisia" asioita, jotka voivat häiritä terveyttä. En suosittele näistä kuitenkaan stressaamaan - kenenkään elämä ei ole, eikä tarvitse olla optimaalista. Positiivista on, että nykyään osataan hoitaa monenlaisia asioita eri menetelmillä!
Yleensä refleksijärjestelmän haasteet ovat olleet mukana lapsuudesta saakka, mutta oireet saattavat tulla näkyviin vasta myöhemmälläkin iällä, esimerkiksi kuormituksen lisääntymisen myötä.
MITEN VALMENNUS TAPAHTUU?
Sensomotorinen valmennus aloitetaan 1,5h alkukartoituskäynnillä. Käyntiin kuuluu haastattelu tilanteestasi, sekä refleksien testaus kehollisesti. Käynnillä tehdään hermostoa tasapainottavia käsittelyjä, sekä ohjataan yksilölliset kotiharjoitteet.
Jatkokäynnit ovat tunnin mittaisia, ja suosittelen varsinkin alkuun käyntejä noin kuukauden välein, myöhemmin halutessasi harventaen. Jatkokäyntejä olen toteuttanut myös etänä.
Jatkokäynneillä tutkaillaan tilanteen etenemistä, harjoitellaan uusia kotiharjoitteita ja pääset myös rentoutumaan. Käynnit ovat tärkeitä myös motivoimaan kotiharjoittelua, sekä mahdollistamaan keskustelun ja tuen matkallasi.
Usein valmennus on nimittäin matka itseensä, joten on oikein hedelmällistä pysähtyä säännöllisesti myös nousseiden muutoshavaintojen, ajatusten ja tunteiden pariin.
Kotiharjoitteet vievät n. 5 minuuttia päivässä, ja niiden tekeminen on tärkeä osa prosessia.
Valmennuksen kesto on yksilöllinen. ja aina muokattavissa. Muutamakin käynti voi vapauttaa hermostoa jo paljon, riippuen sinun tilanteestasi, ja siitä, mitä valmennukselta toivot.
Valmennus ei kuitenkaan ole yhden kerran taikakäynti, vaan pidempi prosessi. Prosessi, jossa pääset vapauttamaan hermostoasi ja voimavaroja sinun käyttöösi.
Parhaat ja pysyvät tulokset saa kuukausia kestäneestä harjoittelusta.
Valmennuksen aloittaminen ei kuitenkaan sido mihinkään, ja matkaa voi käydä omaan tahtiinsa. Aloita kartoituskäynnillä ja tunnustele miltä valmennus sinusta tuntuu.
MITÄ HYÖTYÄ ON SENSOMOTORISESTA VALMENNUKSESTA?
Jokainen oireilee "refleksijäänteiden" vuoksi eritavoin, joten myös hyödyt ovat yksilöllisiä.
Voi olla, että sinun on vaikea rentoutua ja rauhoittua, palaudut huonosti rasituksesta, kuormitut helposti ja olet herkkä äänille, valoille, hajuille tai ärsykkeille ihollasi..
Tai ehkä sinulla on toistuvia uniongelmia, kiputiloja, päänsärkyjä, tai purentalihasten ja niskan jäykkyyttä.
Tai voi olla, että sinulla on haasteita tasapainossa, asennon- ja kehonhallinnassa, meneekö suunnat sekaisin? Kompuroitko, nyrjähtääkö nilkat tai onko sinun vaikea hahmottaa kehosi ääriviivoja? Koetko itsesi kömpelöksi ja onko kehosi usein jumissa?
Tai oletko reagoiva ja nopeasti kiihtyvä, helposti ärsyyntyvä ja huolestuva, vai lamaannutko, pelkäätkö ja ahdistutko joissain tilanteissa herkästi? Onko valmiustilan sammuttaminen ja rentoutuminen vaikeaa?
Oletko kokenut, että opit joitain asioita muita hitaammin, että sinun täytyy tehdä paljon töitä joidenkin yksinkertaistenkin asioiden eteen?
Erityisesti lapsilla refleksijäänteet oireilevat levottomuutena, keskittymis- ja lukivaikeuksina, vaikeuksina istua ja seistä staattisesti, motoriikan haasteina, näön haasteina ja aistiherkkyyksinä. Sekä myös vaikeutena hahmottaa kehoaan, sen oikeaa ja vasenta puolta, etäisyyksiä, aikaa..
Tällaisiin asioihin sensomotorinen valmennus saattaa tuoda helpotusta.
SENSOMOTORISEN VALMENNUKSEN TAUSTAA:
Maailmalla menetelmää on kehittänyt ja käyttänyt muun muassa Harald Blomberg, Kerstin Linden, Peter Blythe, Sally Goddard, Jean Ayres, Svetlana Masgutova ja Bonnie Brandes.
Heidän teoksia, sekä tutkimuksia aiheesta löytyy googlaamalla.
Suomessa refleksien kanssa on työskennelty jo vuosikymmeniä, mm. Veli Laurinsalon toimesta. Isommin menetelmä on noussut Suomessa käyttöön vasta 2020-luvulla. Tutkimus aiheesta lisääntynee koko ajan.
Suomalainen Gradu: Korkiakoski Anna, Primitiivirefleksijäänteiden yhteys aistitiedon käsittelyn vaikeuksiin.
Opinnäytetöitä:
Latvala Jasmi, Primitiivirefleksit aikuisilla, Kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
LASTEN SENSOMOTORINEN VALMENNUS
Myös lapset voivat käydä valmennuksessa, ja usein hyötyvätkin paljon!
Yleensä 6 vuotias lapsi pystyy tekemään, ja ymmärtää jo riittävästi, jotta valmennus on mielekästä.
Nuorin asiakkaani tähän mennessä on 4 vuotias, jolloin muovasimme valmennuksesta ikätasoisesti sopivan.
Ota minuun yhteyttä, jos pohdit valmennuksen sopivuutta lapsellesi.
Lasten valmennuksessa harjoitteet tehdään leikin kautta, ja keksitään erilaisia keinoja kotiharjoittelua motivoimaan.
Muista, että lapsen sensomotorinen valmennus vaatii aina myös vanhemman sitoutumista.
Lapset oppivat nopeasti ja heidän aivot ja koko muu hermosto on hyvin muovautuvaiset, jolloin myös positiiviset muutokset tulevat usein nopeasti.
Sairaanhoitajana erikoistuin lasten ja nuorten hoitotyöhön, joten työskentely lasten ja nuorten kanssa on minulle luontevaa ja mielekästä.
Lapset ovat vahvasti yhteydessä vanhempiinsa, joten usein vanhemman sensomotorinen valmennus vaikuttaa myös lapseen positiivisesti.
Lapsen lähtiessä valmennukseen, kannattaa koko perheen tehdä kotiharjoitteita yhdessä!